Myyntipäällikön mutinat #1

04.03.2025

Sähkömarkkina on muuttunut pysyvästi, mutta onko sen ympärillä pyörivä hintahysteriä aiheellista?

Vuonna 2024 oli 900 tuntia, jolloin sähkön hinta oli nolla tai hiukan negatiivinen. Siis joka kymmenes tunti sähkö oli ilmaista. Näistä tunneista ei media innostu samalla tavalla, kuin toisessa äärilaidassa olevista korkeista tuntihinnoista.

Kuluttajan onkin syytä pitää pää kylmänä ja seurata keskihintaa. Keskihinnan ollessa maltillinen yksittäisten tuntien merkitys on laskussa kuitenkin varsin vähäinen. Jostain on synnytetty ajatusharha, että hintaa pitää seurata jatkuvasti ja elettävä sen mukaan. Pyykit on pestävä keskellä yötä, aamukahvit jätettävä keittämättä ja lauantaisauna tyystin unohdettava.

Pitkälle pääsee kuitenkin normaalilla maalaisjärjellä. Esimerkiksi lämmityksen ajoittaminen yöksi on huomattavasti tehokkaampi ratkaisu sähkölämmityskiinteistöissä. Tai sähköauton latauksen ajoitus. Järki käteen siis.

Oma lukunsa ovat meidät naapurimaihin yhdistävät sähkökaapelit, jotka katkeavat kun laivoilla seilataan ankkurit alhaalla. Suomen sähkön hinnasta ei voida sanoa absoluuttisesti, että miten siirtohäiriö naapurimaihin nostaa tai laskee meidän hintaamme.

Hinnan muodostumiseen Suomessa liittyy kaksi olennaista tekijää: tuotannon määrä ja kulutuksen määrä. Pohjoismaisessa sähkömarkkinassa se riippuu kysynnästä ja tarjonnasta ja sitä kautta muodostuvasta hinnasta. Yksinkertaisesti silloin, kun Suomessa sähkö on halvempaa kuin muualla, ja sitä ei saada siirrettyä täältä pois muihin maihin, sähkön hinta maassamme laskee entisestään. Ja päinvastoin. Ongelmia ei ole, jos sähköä on tarjolla riittävästi.

Kannattaa keskittyä sellaisiin asioihin, joihin voi itse vaikuttaa.