Parikkalan Valo Oy | Vikapäivystys (24h): 05 43901 | Sähkökatkot | Yhteystiedot | Online
Hyödyllistä tietoa!
Maankäyttö
Sähköjohtojen alla olevat maa-alueet ja puusto eivät ole verkkoyhtiön omistuksessa vaan kuuluvat maanomistajalle.
Sähköjohtojen sijoittamisesta tehdään aina kirjallinen johtoaluesopimus tai suostumus. Sopimus antaa johdon omistajalle eli Parikkalan Valolle oikeuden käyttää aluetta ja asettaa samalla maanomistajalle rajoituksia. Suostumusta käytetään silloin, kun maa-alueen käytöstä ei makseta korvauksia.
Sopimuksen laatiminen
Sopimuksia laaditaan aina kaksi kappaletta, toinen Parikkalan Valolle ja toinen maanomistajalle. Parikkalan Valon puolesta sopimuksen valtakirjalla allekirjoittaa suunnittelupäällikkö.
Jos maa-alueella on monta omistajaa, sopimukseen tarvitaan kaikkien omistajien allekirjoitukset tai valtakirjat. Parikkalan Valo lähettää sopimusten liitteenä palautuskuoren, jossa on palautusosoite valmiina ja postimaksu maksettu. Johtoaluekorvaukset maksetaan kertakorvauksina.
Mukaan tarvitaan mahdolliset liitteet (mm. valtakirjat).
Maksamme sopimuskorvauksen, vasta kun alkuperäinen, allekirjoitettu sopimus on palautunut meille ja rakentaminen aloitettu.
Usein kysyttyä maankäyttö- ja johtoaluesopimuksista:
Olen tehnyt johtoaluesopimuksen. Miksi korvauksia ei vielä ole maksettu?
Johtoaluesopimuskorvaukset maksetaan kuukauden kuluessa rakentamistöiden aloittamisesta, kun maanomistaja on palauttanut allekirjoitetun sopimuksen Parikkalan Valolle. Voit tarkistaa sopimuksesi tilanteen soittamalla suunnittelupäälliköllemme. Häneltä saat tiedon käsittelyvaiheesta ja arvion korvauksen maksamisajankohdasta.
Kaapelin kaivamisen jälkeen nurmikkoon jäi suuret urat. Mihin otan yhteyttä?
Olkaa yhteydessä työpäällikköömme. Hänen kanssaan voitte sopia tarvittavista korjaustoimista.
Pitkäaikainen johtoaluesopimus on päättymässä. Mitä pitäisi tehdä?
Ottakaa yhteyttä suunnittelupäällikköömme. Mikäli linjaa ei pureta ennen sopimuskauden päättymistä, tehdään uusi sopimus. Uudistetussa sopimuksessa korvataan vain maapohja ja mahdolliset estehaitat.
Pihani poikki kulkee sähkölinja. Voidaanko se siirtää?
Suunnittelupäälliköltämme selviää, onko linjasta tehty kirjallinen vai suullinen sopimus. Molemmat sopimukset sitovat myös kiinteistön myöhempää omistajaa. Kirjallisesta sopimuksesta kiinteistön uusi omistaja saa halutessaan kopion joko postitse tai sähköpostilla. Linjan siirrosta asiakkaan toivomuksesta on mahdollista saada tarjous.
Mitä tietoja minun tulee selvittää ennen kuin otan yhteyttä?
Tarvitsemme tarkempia tietoja kiinteistöstä. Jos et tiedä kiinteistötunnusta, tieto sijaintikunnan lisäksi kiinteistön nimestä tai osoitteesta riittää. Myös tieto alkuperäisestä sopijasta auttaa vanhojen sopimusten selvittämisessä.
Johtoalueen sijoittamissopimus on tehty suullisesti. Voinko saada sen kirjallisena?
Suullisesti tehty sopimus on mahdollista vahvistaa kirjalliseksi, mutta maa-alueen käytöstä ei makseta korvauksia. Sopimus sitoo myös kiinteistön myöhempää omistajaa riippumatta siitä, onko se tehty suullisesti vai kirjallisesti.
Lisätietoa maankäytöstä:
Vesa Naukkarinen
Suunnittelupäällikkö
Puh. 05 4390 210
vesa.naukkarinen@pavo.fi
Reunametsien hoito
Sähkökatkoista suurin osa johtuu johtoalueen reunapuiden tai oksien aiheuttamista häiriöistä. Linjojen pohjavesakko raivataan viiden vuoden välein ja reunapuiden koneellinen oksiminen joko helikopterilla tai metsäkoneella tehdään n. 10 – 15 vuoden välein. Mutta puiden aiheuttamia vikoja tulee silti aika ajoin. Mikä keinoksi?
Vikojen ehkäisy
Johtoalueen leveys 20kV:n johdolla on kymmenen metriä. Eli vapaa ilmatila puiden ja johdon välillä on viisi metriä johdon molemmin puolin. Näin ollen tuulen tai lumikuorman kallistamat tai lahot puut kaatuessaan yltävät hyvin johdolle, vaikka johtoalueen raivaus olisi tehty kuinka huolellisesti tahansa. Johtoalueen leventäminen niin paljon, että puut eivät yltäisi langoille, ei ole mielekästä maanomistajan eikä myöskään sähkönkäyttäjän kannalta.
Ratkaisuna reunametsän hoito
Sähköjohdon reunametsän oikealla hoidolla voidaan suhteellisen nopeasti vähentää puuston aiheuttamia jakeluhäiriöitä. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on tehnyt selvitystä asiasta.
Tutkimuksen mukaan sähkölinjan varren metsikköön jää lähes poikkeuksetta muutaman metrin levyinen vyöhyke, jota ei ole hoidettu normaalien hakkuutöiden yhteydessä. Jos linjan varressa kasvavaa puustoa ei harvenneta, niin puista tulee riukumaisia ja heikkovartisia. Tällaiset puut taipuvat helposti linjalle lumikuorman alla. Toisaalta ylitiheä metsä ei myöskään tuota metsänomistajalle hyvää myyntipuuta.
Tiheässä kasvavan puun lehvästö kurottautuu luonnostaan valoon päin, siis sähkölinjan suuntaan. Linjalle yltävien puiden kaatamiseen kannattaa pyytää Parikkalan Valolta kaatoapua.
Erikoisharvennuksessa suositaan havupuita aina kun mahdollista. Harvennuksessa puuston tiheys jätetään pienemmäksi kuin normaalisti. Lehtimetsä harvennetaan normaalia aikaisemmin. Näillä toimenpiteillä saadaan puustolle enemmän kasvutilaa, joten puusto järeytyy nopeammin.
Kun linjan varressa oleva puusto harvennetaan jo kasvuvaiheessa riittävän voimakkaasti, puut saavat myös riittävästi valoa ja kasvavat normaalirunkoisiksi. Tällöin korjuukypsän puuston kaataminen linjan varrelta ei ole erityisen vaikeaa.
Normaalia voimakkaampi harvennus aiheuttaa metsänomistajalle jonkin verran kasvutappiota, mutta kun vertailukohteena on huonosti hoidettu tai hoitamaton reunapuusto, niin erikoisharvennetun puuston tuotto on jopa parempi. Sähkökatkot ovat harmi myös metsänomistajalle, joten kysymys on yhteisestä edusta.
Lisätietoa reunametsien hoidosta:
Pekka Suomalainen
työpäällikkö
Puh. 05 439 0231
pekka.suomalainen@pavo.fi
Sähköturvallisuus
Suomessa syttyy vuosittain yli 2500 tulipaloa, joiden aiheuttajana on sähkö. Yleensä sähköpalo oireilee etukäteen. Mikäli sähkölaitteisto toimii epänormaalisti kannattaa se kytkeä sähköttömäksi ja kääntyä ammattilaisen puoleen. Lisätietoa Tukesin sivuilta.
Työskenneltäessä sähköjohtojen läheisyydessä on noudatettava erityistä varovaisuutta. Ja sähköasennuksia saa suorittaa vain alan ammattihenkilö, jolla on kyseiseen työhön sopiva pätevyys.
Lisätietoja sähköturvallisuudesta:
Timo Karhinen
käyttöpäällikkö
Puh. 05 439 0235
timo.karhinen@pavo.fi
Työskentely sähköverkon läheisyydessä
Ilmajohtojen läheisyydessä
Johtoon ei edes tarvitse osua, sillä sähkö hyppää ilmavälin yli. Ilmavälin pituus riippuu johdon jännitteestä ja jossain määrin myös vallitsevista sääoloista. Sähkö hyppää sitä kauemmas mitä suurempi jännite on kyseessä ja mitä kosteampi ilma on.
Sähköjohtoon ei tarvitse edes koskea ja silti se voi aiheuttaa vakavan sähkötapaturman. Onkin tärkeää varmistaa työmaan ympäristön turvallisuus ja suunnitella kuljetusreitit tarkoin jo ennen varsinaisen työn aloittamista. Lastauspaikkaa ei saa sijoittaa sähköjohdon alle.
Lataa esite: Tiedä ennen kuin toimit sähköverkonläheisyydessä.
Työskenneltäessä ilmajohtojen läheisyydessä on noudatettava oppaassa olevia varoetäisyyksiä, jotka ovat ehdottomia vähimmäisvaatimuksia. Mikään koneen, kuorman tai taakan osa ei saa vahingossakaan alittaa näitä varoetäisyyksia. Koska etäisyyden arviointi on vaikeaa, käytännössä on syytä pysytellä johdoista paljon kauempana.
Maakaapelien läheisyydessä
Ennen kaivutyön aloittamissa maassa sijaitsevien kaapelien sijainti on selvitettävä.
Sähköyhtiön omistamien kaapeleiden lisäksi maassa voi sijaita asiakkaiden ja teleyhtiöiden omistamia kaapeleita. Kannattaa kysyä kaapeleiden sijainti kaapelinnäyttö palvelustamme.
Lisätietoja työskentelystä sähköverkkojen läheisyydessä:
Pekka Suomalainen
työpäällikkö
Puh. 05 439 0231
pekka.suomalainen@pavo.fi
Valvonta
Energiavirasto myöntää sähköverkkoluvat Suomessa. Koska sähköverkkotoiminta on luvanvaraista monopolitoimintaa, Energiavirasto valvoo sähkön siirron hinnoittelun kohtuullisuutta.
Sähköverkon haltija pitää yllä ja kehittää sähköverkkoa lain vaatimalla tavalla. Sähköverkon haltijan pitää liittää verkkoon sähkönkäyttöpaikat ja tuotantolaitokset ja siirtää sähköä niiden välillä. Sähköverkkoyhtiö myös vastaa asiakkaalle toimitettavan sähkön laadusta.
Linkkejä:
Energiavirasto julkaisee sähköverkonhaltijoilta ja toimitusvelvollisilta sähkön myyjiltä eriytetyt tilinpäätökset. Tilasto käsittää eriytetyn sähköverkkotoiminnan, eriytetyn sähkönmyyntitoiminnan tuloslaskelman sekä yrityksen virallisen tuloslaskelman ja taseen.
KTMp 1637/95:n perusteella verkonhaltijoiden tulee ilmoittaa Energiavirastolle vuosittain päätöksen liitteissä mainitut verkkotoiminnan laajuutta, taloutta, kannattavuutta, hintatasoa, tehokkuutta sekä laatua kuvaavat tunnusluvut.
Linkki:
Lisätietoja valvonnan toteuttamisesta Parikkalan Valossa:
Olli Mattila
toimitusjohtaja
Puh. 05 439 0236
olli.mattila@pavo.fi
Ota yhteyttä