
Pylväässä tai ojassa, auringossa tai pakkasessa – Parikkalan Valon verkostoasentaja Timo Paunonen varmistaa, että sähköverkko toimii luotettavasti.
Verkostoasentajana Paunonen toimii tärkeänä osana sähkön toimitusvarmuutta. Hänen työhönsä kuuluvat Parikkalan Valolla sähkölinjan rakentamis- ja kunnossapitotehtävät.
Toimiva sähköverkko vaatii paitsi uuden verkon rakentamista myös säännöllistä huoltoa ja modernisointia. Esimerkiksi sähköpylväitä ja laitteita uusitaan ja kaapelia vedetään maan alle. Kaikki tämä on Paunosen osaamista.
Sähköalan rautainen konkari pitää vaihtelevista päivistä
Paunosella on takanaan merkittävä määrä työkokemusta alalta. Asentajan tehtävissä hän on työskennellyt jo yli parikymmentä vuotta – koulun penkiltä valmistuttuaan ja nyt uudelleen. Välillä kokemusta ehti kertyä monipuolisesti myös teollisuudesta ja huoltotöistä.
Verkostoasentajan työ on sekä vaativaa että vaihtelevaa, Paunonen kertoo. Vaihtelevuuden hän näkee työnsä suolana.
– Pidän siitä, että työpäivät Parikkalan Valolla eivät ole keskenään samanlaisia.
Korkean paikan kammo puuttuu
Verkostoasentajan työssä vaaditaan ammattitaidon lisäksi hyvää fyysistä kuntoa. Työmaat eivät aina ole sieltä helpoimmasta päästä.
Korkeissa sähköpylväissä kiipeily on Paunoselle tuttua puuhaa. Apuna työssä toimivat myös nosturit, joskin oikein kovalla pakkasella niiden kanssa pitää olla tarkkana, Paunonen kertoo.
– Turvallisuus on otettava huomioon. Esimerkiksi sähköpylvään kunto on huomioitava siihen kiivettäessä.
Ei kiitos räntäkelille
Kaikenlaiset säätilat ovat osa verkostoasentajan työtä. Verkon asennus- ja korjaustyöhön lähdetään kelistä ja vuorokaudenajasta riippumatta.
– Asentajana sään kyllä huomaa, mutta siihen ei voi vaikuttaa. On otettava se, mitä tulee.
Pakkasta vastaan on Paunosen mukaan kosteaa keliä helpompi suojautua.
– Henkilökohtainen inhokkikelini on räntä, hän nauraa.
2700 kilometriä verkkoa pitää kiireisenä
Myös liukkaat ajokelit tuovat oman haasteensa työhön. Matkat työkohteisiin vaihtelevat ja ovat joskus vaativienkin kulkumatkojen päässä. Verkkoalue on laidasta laitaan noin 40 kilometriä. Siihen mahtuu niin taajamaa, metsiä kuin saariakin.
Pohjoisessa Parikkalan Valon alue rajautuu Pyhäjärveen, etelässä Imatraan, lännessä Saimaahan ja idässä valtakunnan rajaan. Verkon kokonaispituus on 2700 kilometriä.
Ympäri mennään ja yhteen tullaan
Parikkalan Valolle Paunonen haki töihin pian kolme vuotta sitten, ja hän on viihtynyt yhtiössä hyvin.
– Yllätyin, kun hakemukseeni vastattiinkin myönteisesti. Olin melkein satavarma, etteivät ottaisi tämän ikäistä, hän hymyilee pilke silmäkulmassa.
Asentajana hän tekee työssään paljon yhteistyötä sekä talon sisällä että asiakkaiden kanssa.
– Parikkalan Valolla lähes kaikki tapahtuu talon sisällä ja saman katon alla.
Kartat ja tieto taskussa mukana
Paunosen mukaan alan perusteet eivät ole vuosien kuluessa muuttuneet, mutta tekniikka on kehittynyt. Esimerkiksi koneet ja mittalaitteet ovat aiempaa monipuolisempia, hän kertoo.
– Kun aikoinaan tulin hommiin, ei ollut vielä kannettavia puhelimia, ja nyt meillä on kartat, osoitteet ja kaikki mukana taskussa.
Tekoäly ja data osana asentajan työtä
Vielä emme voi tietää, mitä kaikkea tekniikan kehitys tuo tullessaan, Paunonen pohtii. Esimerkiksi tekoäly ja datan käsittely näkyvät jo asentajien tehtävissä.
– Se on hyvä ja tulevaisuutta, ja uusi sukupolvi on siihen valmis. On mielenkiintoista, mitä tuleman pitää.
Vapaa-ajallaan vanhoja sähkölaitteita korjaileva ja antikvariaateissa viihtyvä Paunonen kertoo, ettei tietotekniikka ole hänen juttunsa. Hän pitää sen osaamista kuitenkin tärkeänä ja kehuu nuorten vahvuutta.
– Se on kuin uusi lukutaito ja merkittävä etu työssä.
Alalla freesit asenteet
Työturvallisuus huomioidaan nykyisin paremmin ja turvallisuusmääräyksiä noudatetaan tarkkaan, Paunonen kertoo. Hänen kokemuksensa mukaan nuorten tiedot työturvallisuusasioista ovat hyvät. Myös alan sukupuolijakauma on monipuolistunut.
– Asenteet ovat muuttuneet, se on plussaa.
Entä mitä hän sanoisi nuorelle tai verkostoasentajan uraa pohtivalle alanvaihtajalle?
– Pitää vain kokeilla! Paunonen kannustaa.