Valikko
Pieni vai Suuri?
Viime aikoina ja vuosina sähkönmyyjien yhdistymisiä on tapahtunut useita.
kahdella suurimmalla myyjällä on pian hallussaan puolet Suomen sähkönkäyttöpaikoista. Neljällä suurimmalla on yli ¾ osa markkinasta.
Onko tämä kehityssuunta asiakkaiden etu? Digitaalisien palvelujen osalta näin voi ollakin. Asiakkaat voivat saada kohdennetumpaa palvelu itsepalvelukanavissa, onko se sitten hyvä asia vai ei, niin sen saa jokainen itse päättää.
Markkinoiden keskittymisellä muutamalle toimijalle voi olla kuitenkin haittavaikutuksia, kuten hintojen nousu, heikentynyt palvelun laatu ja kuluttajien valinnanvapauden kaventuminen.
Sähkön hinta on aina mielenkiintoinen aihe. Markkinatalouden lainalaisuuksiin kuuluu kuitenkin se, ettei tuotetta voi pitkään myydä halvemmalla kuin mitä sen valmistus ja hankinta maksavat. Ajoittain sähkökaupassa tämä realiteetti on unohtunut. Osa yhdistymisistä on tapahtunut yhtiöiden omasta halusta, mutta osa on ollut seurausta taloudellisesti kannattamattomasta toiminnasta.
Heikentyneestä palvelun laadusta saatiin esimakua jo vuosien 2022–2023 sähkökriisin aikana, jolloin monien yhtiöiden asiakkaat eivät saaneet palvelua mistään kanavasta. Uskallan väittää, että sähkönmyyjä, jolta saa palvelua tilanteessa kuin tilanteessa ja jonka kotisivuilta löytyy nimet ja numerot, on tulevaisuudessa entistä harvinaisempi. Puhumattakaan siitä, että asiat saisi hoidettua kuntoon yhdellä yhteydenotolla. Monilla asiakkailla on vakituinen yhteyshenkilö esimerkiksi kaupanteossa tai asioiden hoidossa, johon osataan ottaa yhteyttä.
Parikkalan Valolla me olemme asiakkaillemme juuri tallainnen kumppani sähkösopimuksissa. Myös jatkossa.
Pörssisähkö on ollut tunneittain hinnoiteltua sen markkinoille tulosta lähtien.
Aluksi pörssisähkö oli lähinnä suurten yritysten ja energiayhtiöiden käytössä, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana se on yleistynyt myös kotitalouksien sähkösopimusvaihtoehtona.
Pian siirrytään varttihinnoitteluun, eli sähkön hinta määräytyy 15 minuutin jaksoissa tuntien sijaan. Tämän muutoksen on määrä astua voimaan nykyisen aikataulun mukaan 1.10.2025.
Miksi tämä muutos tehdään?
Lyhyempi mittausjakso auttaa erityisesti kantaverkonhaltijaa, Fingridiä, huolehtimaan sähkön riittävyydestä joka sekunti. Lisäksi se tukee sähköverkon tasapainottamista ja uusiutuvien energialähteiden, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, tehokkaampaa hyödyntämistä.
Muutos mahdollistaa myös varttihinnoiteltujen pörssisähkösopimusten tarjoamisen. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että kaikki myyjät tarjoavat tai muuttavat nykyiset sopimuksensa 15 minuutin hinnoitteluun. Tällaisen mielikuvan on voinut saada mediasta.
Entä mitä tämä tarkoittaa asiakkaille?
Yksinkertaisesti sanottuna: ei juuri mitään. Vaikka hinnat lasketaan neljä kertaa tarkemmalla resoluutiolla, sähkön hinta ei nelinkertaistu. Pörssisähkön perustoimintalogiikka säilyy samana, eikä muutoksella oletettavasti ole vaikutusta kuukauden keskihintaan.
Me kuluttajat olemme erilaisia ja arvostamme erilaisia ominaisuuksia tuotteessa. Autolla kuin autolla pääsee yleensä siirtymään paikasta toiseen. Kuitenkaan kaikki eivät osta markkinoiden halvinta menopeliä, eikä se edes ole markkinajohtajakaan. Eli muillakin ominaisuuksilla on väliä kuin vain hinnalla. Osa tekee jopa leasing-sopimuksen.
Samoin se on sähkösopimuksissa, vaikka niistä puhutaan ja yleisesti mainostetaankin vain hinta edellä. Eri sopimustyyppeihin liittyy kuitenkin niin mahdollisuuksia kuin riskejäkin, jotka eivät sovi kaikille.
Toisia hinnan seuraaminen kiinnostaa. Edes hiukan. Osan kulutuksesta voi siirtää yölle, kuten lämmityksen tai auton latauksen. Hintojen heilahtelujen riskit ymmärretään, ainakin jollain tasolla.
Oma talous kestää kunnossa, vaikka tulisikin suurempi sähkölasku kuin edellisenä kuukautena. Ei välttämättä myöskään kiinnosta ottaa sopimusta määräajaksi. Pörssisähkö on tällöin varsin hyvä valinta.
Toistaiseksi voimassa oleva kiinteähintainen sopimus sopii niille, joita sähkömarkkinat eivät niin suuresti kiinnosta ja hinnan pitää olla ennakoitavaa. Eikä myöskään ole halua sitoutua sopimukseen miksikään määräajaksi.
Joku haluaa vakaata hintaa tietyksi ajaksi ja tietää sen tason etukäteen, määräaikainen sopimus on tällöin oikea valinta. Kulutusvaikutuksella tai ilman. Sehän on itse asiassa vähän kuin leasing- auto, jos nyt alun esimerkkiä jatketaan.
Valitse siis itselle se sähkötuote, joka sopii sinun tarpeisiin parhaiten. Ja osaamme myös auttaa sinua valitsemaan juuri sinulle sopivimman tuotteen.
Vuonna 2024 oli 900 tuntia, jolloin sähkön hinta oli nolla tai hiukan negatiivinen. Siis joka kymmenes tunti sähkö oli ilmaista. Näistä tunneista ei media innostu samalla tavalla, kuin toisessa äärilaidassa olevista korkeista tuntihinnoista.
Kuluttajan onkin syytä pitää pää kylmänä ja seurata keskihintaa. Keskihinnan ollessa maltillinen yksittäisten tuntien merkitys on laskussa kuitenkin varsin vähäinen. Jostain on synnytetty ajatusharha, että hintaa pitää seurata jatkuvasti ja elettävä sen mukaan. Pyykit on pestävä keskellä yötä, aamukahvit jätettävä keittämättä ja lauantaisauna tyystin unohdettava.
Pitkälle pääsee kuitenkin normaalilla maalaisjärjellä. Esimerkiksi lämmityksen ajoittaminen yöksi on huomattavasti tehokkaampi ratkaisu sähkölämmityskiinteistöissä. Tai sähköauton latauksen ajoitus. Järki käteen siis.
Oma lukunsa ovat meidät naapurimaihin yhdistävät sähkökaapelit, jotka katkeavat kun laivoilla seilataan ankkurit alhaalla. Suomen sähkön hinnasta ei voida sanoa absoluuttisesti, että miten siirtohäiriö naapurimaihin nostaa tai laskee meidän hintaamme.
Hinnan muodostumiseen Suomessa liittyy kaksi olennaista tekijää: tuotannon määrä ja kulutuksen määrä. Pohjoismaisessa sähkömarkkinassa se riippuu kysynnästä ja tarjonnasta ja sitä kautta muodostuvasta hinnasta. Yksinkertaisesti silloin, kun Suomessa sähkö on halvempaa kuin muualla, ja sitä ei saada siirrettyä täältä pois muihin maihin, sähkön hinta maassamme laskee entisestään. Ja päinvastoin. Ongelmia ei ole, jos sähköä on tarjolla riittävästi.
Kannattaa keskittyä sellaisiin asioihin, joihin voi itse vaikuttaa.
