Valikko
Pylväässä tai ojassa, auringossa tai pakkasessa – Parikkalan Valon verkostoasentaja Timo Paunonen varmistaa, että sähköverkko toimii luotettavasti.
Verkostoasentajana Paunonen toimii tärkeänä osana sähkön toimitusvarmuutta. Hänen työhönsä kuuluvat Parikkalan Valolla sähkölinjan rakentamis- ja kunnossapitotehtävät.
Toimiva sähköverkko vaatii paitsi uuden verkon rakentamista myös säännöllistä huoltoa ja modernisointia. Esimerkiksi sähköpylväitä ja laitteita uusitaan ja kaapelia vedetään maan alle. Kaikki tämä on Paunosen osaamista.
Sähköalan rautainen konkari pitää vaihtelevista päivistä
Paunosella on takanaan merkittävä määrä työkokemusta alalta. Asentajan tehtävissä hän on työskennellyt jo yli parikymmentä vuotta – koulun penkiltä valmistuttuaan ja nyt uudelleen. Välillä kokemusta ehti kertyä monipuolisesti myös teollisuudesta ja huoltotöistä.
Verkostoasentajan työ on sekä vaativaa että vaihtelevaa, Paunonen kertoo. Vaihtelevuuden hän näkee työnsä suolana.
– Pidän siitä, että työpäivät Parikkalan Valolla eivät ole keskenään samanlaisia.
Korkean paikan kammo puuttuu
Verkostoasentajan työssä vaaditaan ammattitaidon lisäksi hyvää fyysistä kuntoa. Työmaat eivät aina ole sieltä helpoimmasta päästä.
Korkeissa sähköpylväissä kiipeily on Paunoselle tuttua puuhaa. Apuna työssä toimivat myös nosturit, joskin oikein kovalla pakkasella niiden kanssa pitää olla tarkkana, Paunonen kertoo.
– Turvallisuus on otettava huomioon. Esimerkiksi sähköpylvään kunto on huomioitava siihen kiivettäessä.
Ei kiitos räntäkelille
Kaikenlaiset säätilat ovat osa verkostoasentajan työtä. Verkon asennus- ja korjaustyöhön lähdetään kelistä ja vuorokaudenajasta riippumatta.
– Asentajana sään kyllä huomaa, mutta siihen ei voi vaikuttaa. On otettava se, mitä tulee.
Pakkasta vastaan on Paunosen mukaan kosteaa keliä helpompi suojautua.
– Henkilökohtainen inhokkikelini on räntä, hän nauraa.
2700 kilometriä verkkoa pitää kiireisenä
Myös liukkaat ajokelit tuovat oman haasteensa työhön. Matkat työkohteisiin vaihtelevat ja ovat joskus vaativienkin kulkumatkojen päässä. Verkkoalue on laidasta laitaan noin 40 kilometriä. Siihen mahtuu niin taajamaa, metsiä kuin saariakin.
Pohjoisessa Parikkalan Valon alue rajautuu Pyhäjärveen, etelässä Imatraan, lännessä Saimaahan ja idässä valtakunnan rajaan. Verkon kokonaispituus on 2700 kilometriä.
Ympäri mennään ja yhteen tullaan
Parikkalan Valolle Paunonen haki töihin pian kolme vuotta sitten, ja hän on viihtynyt yhtiössä hyvin.
– Yllätyin, kun hakemukseeni vastattiinkin myönteisesti. Olin melkein satavarma, etteivät ottaisi tämän ikäistä, hän hymyilee pilke silmäkulmassa.
Asentajana hän tekee työssään paljon yhteistyötä sekä talon sisällä että asiakkaiden kanssa.
– Parikkalan Valolla lähes kaikki tapahtuu talon sisällä ja saman katon alla.
Kartat ja tieto taskussa mukana
Paunosen mukaan alan perusteet eivät ole vuosien kuluessa muuttuneet, mutta tekniikka on kehittynyt. Esimerkiksi koneet ja mittalaitteet ovat aiempaa monipuolisempia, hän kertoo.
– Kun aikoinaan tulin hommiin, ei ollut vielä kannettavia puhelimia, ja nyt meillä on kartat, osoitteet ja kaikki mukana taskussa.
Tekoäly ja data osana asentajan työtä
Vielä emme voi tietää, mitä kaikkea tekniikan kehitys tuo tullessaan, Paunonen pohtii. Esimerkiksi tekoäly ja datan käsittely näkyvät jo asentajien tehtävissä.
– Se on hyvä ja tulevaisuutta, ja uusi sukupolvi on siihen valmis. On mielenkiintoista, mitä tuleman pitää.
Vapaa-ajallaan vanhoja sähkölaitteita korjaileva ja antikvariaateissa viihtyvä Paunonen kertoo, ettei tietotekniikka ole hänen juttunsa. Hän pitää sen osaamista kuitenkin tärkeänä ja kehuu nuorten vahvuutta.
– Se on kuin uusi lukutaito ja merkittävä etu työssä.
Alalla freesit asenteet
Työturvallisuus huomioidaan nykyisin paremmin ja turvallisuusmääräyksiä noudatetaan tarkkaan, Paunonen kertoo. Hänen kokemuksensa mukaan nuorten tiedot työturvallisuusasioista ovat hyvät. Myös alan sukupuolijakauma on monipuolistunut.
– Asenteet ovat muuttuneet, se on plussaa.
Entä mitä hän sanoisi nuorelle tai verkostoasentajan uraa pohtivalle alanvaihtajalle?
– Pitää vain kokeilla! Paunonen kannustaa.
Kun Parikkalan Valon verkonrakennuksella on tarpeita, työpäällikkö Pekka Suomalainen saa asiat hoitumaan.
Tarvitaan monenmoista taitoa, tarviketta, komponenttia ja laitetta, kun Parikkalan Valon 2 700 kilometriä pitkälle sähkönjakeluverkolle tehdään rakennus- ja kunnossapitotöitä.
Ilmajohtoverkot eivät rakennu ilman pylväitä, johtimia, erottimia ja muita pääkomponentteja. Maakaapeliverkon rakentamisessa puolestaan tarpeeseen tulevat niin kaivurit, kaapelit, jakokaapit kuin kytkimetkin.
Materiaalivaraukset ja -hankinnat ovat työpäällikkönä Parikkalan Valon verkonrakennuksessa toimivan Pekka Suomalaisen pöydällä. Hän huolehtii, että kaivuri on työkohteessa oikeaan aikaan ja tarviketilaukset kunnossa.
– Teemme paljon yhteistyötä verkon suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon kanssa, Suomalainen sanoo.
Asennustiimin työnjohtajana hän käy työryhmien vetäjien kanssa läpi, minkälaisia tehtäviä kulloinkin on meneillään, ja miten työt etenevät. Sähkötöiden johtajana Suomalainen vastaa myös henkilökunnan koulutusten ylläpidosta.
– Pienessä organisaatiossa tehtävänkuvani on laaja, mutta pidän siitä, että työtehtävät ovat monipuolisia. Sähkönsiirtoliiketoiminta tulee laidasta laitaan tutuksi, ja siinä oppii tuntemaan alaa laajalti, hän kertoo.
Vaikka niin sanotut paperihommatkin vievät aikaa, pääsee Suomalainen myös näkemään työmaita ja asiakkaita.
– Se on mukavaa ja tuo vaihtelua työhön.
Kesälahdelta, nykyiseltä Kiteeltä, kotoisin oleva Suomalainen valmistui sähköteknikoksi Joensuusta, silloisesta Wärtsilän teknillisestä oppilaitoksesta.
Elettiin 1990-lukua. Lama-aikana työpaikkoja ei ollut tarjolla, joten koulun jälkeen Suomalainen hankki työkokemusta määräaikaisena ja opiskeli insinööriopinnoissa.
Työt Parikkalan Valolla veivät kuitenkin sähköalan opiskelijan mukanaan. Siellä tiellä Suomalainen on viihtynyt, vaikka Parikkala olikin aluksi Pohjois-Karjalasta Etelä-Karjalaan muuttaneelle nuorukaiselle tuntematonta seutua.
Tänä päivänä, lähes 30 vuoden jälkeen, Parikkalan Valon tehtävät ja asiakkaat ovat tulleet tutuiksi.
– Olen viihtynyt täällä hyvin. Nykyään tunnen jo seudut, ja tiedän mistä paikoista puhutaan, Suomalainen hymyilee.
Töihin tullessaan hän ei osannut vielä ajatella, että myös rakkaus löytyisi Parikkalan Valolta. Vaimo Kirsi työskentelee Parikkalan Valolla asiakaspalvelussa.
Vapaa-ajalla työpäällikkö halkoo kilometrejä. Liikunta, ja erityisesti hiihto, ovat vieneet Suomalaiset mennessään.
– Liikunta tuo hyvää mieltä ja voimia. Voisi sanoa, että se on elämäntapa, Suomalainen toteaa.
Entä tuleeko sähköasioita mietittyä myös keittiönpöydän ääressä?
– Onneksi vaimo hoitaa ne, hän nauraa.
Fingrid laskee tasepalvelumaksuaan 1.3.2026 alkaen. Tasepalvelumaksun alenemisen myötä Spot Valo tuotteen marginaali on 0,408 senttiä/kilovattitunnilta 1.3.2026 alkaen ja vastaavasti Täsmä Valo tuotteiden hinnat alenevat 0,038 senttiä/kilovattitunnilta.
Spot Valon kokonaishinta muodostuu Suomen tuntihinnasta, kuukausihinnasta ja marginaalista. Marginaali sisältää Fingridin tasepalvelumaksun. Tasepalvelumaksun muuttuessa muuttuu marginaalin hinta vastaavasti.
Täsmä Valo ja Täsmä Valo Plussan hinta muodostuu yksilöllisestä sähkön hinnasta ja kuukausimaksusta. Täsmä Valo plus tuotteen hinta vaikuttaa lisäksi yksilöllinen kulutusvaikutus. Myös näiden tuotteiden hinnat muuttuvat tasepalvelumaksun muuttuu sähkön hinta vastaavasti.
Tasepalvelumaksut ovat toistaiseksi voimassa. Tasepalvelumaksuja ja tasepalvelun kustannuksia seurataan jatkuvasti, ja maksut päivitetään kattamaan toiminnan kustannukset. Lisätietoa: https://www.fingrid.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2026/tasevastaavien-tasepalvelumaksut-laskevat-1.3.…
Keskustelu tehomaksusta käy kuumana. Mielipiteiden esittäjiä, etenkin sitä vastustavia, löytyy kuvainnollisesti jokaisen huoltoaseman pöydästä. Kompetenssia tai halua ymmärtää asian luonnetta näiden värikkäiden mielipiteiden taustalla on kuitenkin harvoin.
Paikallisvoima ry:n Annukka Saari harmittelee tehomaksun viestinnän epäonnistumista Maaseudun Tulevaisuudessa 20.1.2026, ja olen hänen kanssaan samaa mieltä.
Tehomaksun tarkoitus on välttää tehohuippujen kasvusta johtuvaa sähköverkon vahvistamistarvetta, mikä puolestaan nostaisi sähkönsiirron hintaa. Toisin sanoen tehomaksulla pyritään säästämään asiakkaiden rahaa. Asiakkaat ohjaavat kulutustaan yhä enemmän pörssisähkön hintojen mukaan, mikä aiheuttaa kasvavia kuormitushuippuja sähköverkkoon.
Tehomaksu ei myöskään tule nykyisen hinnan päälle, kuten yleisesti väitetään, vaan hinnoittelun rakenne muuttuu kokonaisuudessaan. Verkkoyhtiöiden sallittu tuotto ei siis kasva tämän muutoksen myötä.
Muutama oma ajatus ja huomio Energiaviraston esitykseen perustuen:
Ehkäpä tehomaksusta voisi myös kysyä asiakkailta: Jos saisit valita, ottaisitko tehomaksun osaksi sähkölaskuasi vai maksaisitko sähkönsiirrosta 10 % enemmän?
Jatketaan keskustelua.
Parikkalan Valon verkostopäällikkö Hannu Ahokkaan työssä ei ole kahta samanlaista päivää.
Parikkalassa aamu valkenee ja Hannu Ahokkaan työpäivä käynnistyy: sähköpostit auki ja puhelin käteen. Meilejä tupsahtelee ja teams laulaa. Ensin jollakulla työntekijällä it-pulmia, sitten tarkastetaan työmaan aikataulua. Ja niin, ennen kahvitaukoa hän on ehtinyt ratkoa jo yhden “mikähän tässä nyt on” -mysteerinkin.
-Pienessä talossa toimenkuvat ovat laajoja. Pyrimme tekemään mahdollisimman paljon itse, Ahokas kertoo.
Miehen päässä keikkuukin monta hattua. Ahokas on Parikkalan Valon verkostopäällikkö ja tuntee verkkoalueen läpikotaisin, mutta samalla hän toimii yhtiön it-jamppana, joka hoitaa järjestelmiin liittyviä töitä ja työntekijöiden it-tukea. Tämän lisäksi asiakaspalvelu ja viestintä keksivät puuhaa Ahokkaan päänmenoksi, ja tempausta riittää.
-Tietoturva ja -hallinta ovat myös osa työtäni, hän lisää. Regulaatio ja raportointi vievät yhä enemmän aikaa, mutta ne ovat osa tätä maailmaa.
Ahokas kertoo, että monipuolisuus onkin se työn suola. Hän tietää insinöörimäisen tarkkaan, mikä itselle sopii ja mikä ei.
-Jos tämä olisi se Aku Ankan margariinitehdas, jossa sama toistuu päivästä toiseen, niin en minä siellä viihtyisi, Ahokas naurahtaa.
Lähinnä miehestä taitaa löytyä Pelle Pelotonta, joka tykkää tutkailla, kokeilla ja oppia uutta.
-Haluan tietää, miten asiat toimivat. Se on kaikessa tekemisessä kantava ajatus. Insinöörinä vaivaa, jos ei tiedä miten joku toimii – ja voisiko sen tehdä tehokkaammin.
Välillä ei mene kuin Strömsössä ja välillä menee. Se hetki, kun syy löytyy ja solmu aukeaa, on paras tunne, hän hymyilee.
Parikkalan oma poika
Ahokas on paljasjalkainen parikkalalainen, joka opiskeli insinööriksi Imatralla 2000-luvun alussa.
- Hain alun perin lukemaan tietoverkkotekniikkaa, mutta kun tulin armeijasta, linja oli lopetettu. Jäin opiskelemaan sähkötekniikkaa, eikä ole tarvinnut katua.
Suorastaan hannuhanhimainen onnenpotku tulevaisuutta ajatellen, sillä kesätyöt ja päättötyö maasulkuvirran kompensoinnista veivät lopulta energia-alalle. Parikkalan Valossa Ahokas ehti toimia suunnittelupäällikkönä yli kymmenen vuotta ennen nykyistä tehtäväänsä.
-Kaikesta aiemmasta on ollut hyötyä, Ahokas kertoo. Sähköverkkoala on kiehtova, koska se on vähän insinöörin ja tutkijan välimaastossa – aina on jotain uutta selvitettävää ja kehitettävää.
Saimaan sylissä
Parikkalan Valon verkkoalue ulottuu Simpeleen, Parikkalan ja Punkaharjun alueille, suoraan itärajaan rajautuen.
Ahokas latoo faktat pöytään ja kertoo verkkoalueen olevan noin 100 kertaa 100 kilometriä ja asiakkaita olevan noin kymmenentuhatta. Verkkoa on noin 3000 kilometriä.
Parikkalassa verkkoalue kulkee osana kuvankaunista Suomea. Ahokas kertoo, että säävarman verkon rakentaminen etenee vauhdilla.
- Tavoitteena on uusia tai saneerata noin 60 kilometriä verkkoa vuodessa. Meillä on paljon järviä ja saaria, ja vesistöjä hyödynnetään verkon rakentamisessa.
Varautuminen ja erilaiset huoltovarmuustoimet ovat kasvattaneet painoarvoa.
-Maailmanpoliittinen tilanne näkyy lähinnä epäsuorasti: polttoaineen hinnat, tarvikepula, puuliikenteen loppuminen rajalla. Mutta kyllä kyberturvallisuus ja varautuminen ovat nyt isossa roolissa.
Kahvit tippumaan
Parikkalan valon toimisto töröttää Simpeleen järven rannalla ja moni Etelä-Suomen mökkeilijä on saattanut sen ohi pyyhältääkin. Ovi käy tiuhaan ja asiakaspalveluun panostetaan.
- Aika moni paikallinen asiakas poikkeaa käymään ja se on hyvä, pysyvät jalat maassa, Ahokas naurahtaa.
Juna Helsingistä kulkee muuten suoraan Parikkalaan, Ahokas muistuttaa. Joten jos reitti osuu kohdalle, tervetuloa käymään.
Pieni vai Suuri?
Viime aikoina ja vuosina sähkönmyyjien yhdistymisiä on tapahtunut useita.
kahdella suurimmalla myyjällä on pian hallussaan puolet Suomen sähkönkäyttöpaikoista. Neljällä suurimmalla on yli ¾ osa markkinasta.
Onko tämä kehityssuunta asiakkaiden etu? Digitaalisien palvelujen osalta näin voi ollakin. Asiakkaat voivat saada kohdennetumpaa palvelu itsepalvelukanavissa, onko se sitten hyvä asia vai ei, niin sen saa jokainen itse päättää.
Markkinoiden keskittymisellä muutamalle toimijalle voi olla kuitenkin haittavaikutuksia, kuten hintojen nousu, heikentynyt palvelun laatu ja kuluttajien valinnanvapauden kaventuminen.
Sähkön hinta on aina mielenkiintoinen aihe. Markkinatalouden lainalaisuuksiin kuuluu kuitenkin se, ettei tuotetta voi pitkään myydä halvemmalla kuin mitä sen valmistus ja hankinta maksavat. Ajoittain sähkökaupassa tämä realiteetti on unohtunut. Osa yhdistymisistä on tapahtunut yhtiöiden omasta halusta, mutta osa on ollut seurausta taloudellisesti kannattamattomasta toiminnasta.
Heikentyneestä palvelun laadusta saatiin esimakua jo vuosien 2022–2023 sähkökriisin aikana, jolloin monien yhtiöiden asiakkaat eivät saaneet palvelua mistään kanavasta. Uskallan väittää, että sähkönmyyjä, jolta saa palvelua tilanteessa kuin tilanteessa ja jonka kotisivuilta löytyy nimet ja numerot, on tulevaisuudessa entistä harvinaisempi. Puhumattakaan siitä, että asiat saisi hoidettua kuntoon yhdellä yhteydenotolla. Monilla asiakkailla on vakituinen yhteyshenkilö esimerkiksi kaupanteossa tai asioiden hoidossa, johon osataan ottaa yhteyttä.
Parikkalan Valolla me olemme asiakkaillemme juuri tallainnen kumppani sähkösopimuksissa. Myös jatkossa.
Pörssisähkö on ollut tunneittain hinnoiteltua sen markkinoille tulosta lähtien.
Aluksi pörssisähkö oli lähinnä suurten yritysten ja energiayhtiöiden käytössä, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana se on yleistynyt myös kotitalouksien sähkösopimusvaihtoehtona.
Pian siirrytään varttihinnoitteluun, eli sähkön hinta määräytyy 15 minuutin jaksoissa tuntien sijaan. Tämän muutoksen on määrä astua voimaan nykyisen aikataulun mukaan 1.10.2025.
Miksi tämä muutos tehdään?
Lyhyempi mittausjakso auttaa erityisesti kantaverkonhaltijaa, Fingridiä, huolehtimaan sähkön riittävyydestä joka sekunti. Lisäksi se tukee sähköverkon tasapainottamista ja uusiutuvien energialähteiden, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, tehokkaampaa hyödyntämistä.
Muutos mahdollistaa myös varttihinnoiteltujen pörssisähkösopimusten tarjoamisen. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että kaikki myyjät tarjoavat tai muuttavat nykyiset sopimuksensa 15 minuutin hinnoitteluun. Tällaisen mielikuvan on voinut saada mediasta.
Entä mitä tämä tarkoittaa asiakkaille?
Yksinkertaisesti sanottuna: ei juuri mitään. Vaikka hinnat lasketaan neljä kertaa tarkemmalla resoluutiolla, sähkön hinta ei nelinkertaistu. Pörssisähkön perustoimintalogiikka säilyy samana, eikä muutoksella oletettavasti ole vaikutusta kuukauden keskihintaan.
Me kuluttajat olemme erilaisia ja arvostamme erilaisia ominaisuuksia tuotteessa. Autolla kuin autolla pääsee yleensä siirtymään paikasta toiseen. Kuitenkaan kaikki eivät osta markkinoiden halvinta menopeliä, eikä se edes ole markkinajohtajakaan. Eli muillakin ominaisuuksilla on väliä kuin vain hinnalla. Osa tekee jopa leasing-sopimuksen.
Samoin se on sähkösopimuksissa, vaikka niistä puhutaan ja yleisesti mainostetaankin vain hinta edellä. Eri sopimustyyppeihin liittyy kuitenkin niin mahdollisuuksia kuin riskejäkin, jotka eivät sovi kaikille.
Toisia hinnan seuraaminen kiinnostaa. Edes hiukan. Osan kulutuksesta voi siirtää yölle, kuten lämmityksen tai auton latauksen. Hintojen heilahtelujen riskit ymmärretään, ainakin jollain tasolla.
Oma talous kestää kunnossa, vaikka tulisikin suurempi sähkölasku kuin edellisenä kuukautena. Ei välttämättä myöskään kiinnosta ottaa sopimusta määräajaksi. Pörssisähkö on tällöin varsin hyvä valinta.
Toistaiseksi voimassa oleva kiinteähintainen sopimus sopii niille, joita sähkömarkkinat eivät niin suuresti kiinnosta ja hinnan pitää olla ennakoitavaa. Eikä myöskään ole halua sitoutua sopimukseen miksikään määräajaksi.
Joku haluaa vakaata hintaa tietyksi ajaksi ja tietää sen tason etukäteen, määräaikainen sopimus on tällöin oikea valinta. Kulutusvaikutuksella tai ilman. Sehän on itse asiassa vähän kuin leasing- auto, jos nyt alun esimerkkiä jatketaan.
Valitse siis itselle se sähkötuote, joka sopii sinun tarpeisiin parhaiten. Ja osaamme myös auttaa sinua valitsemaan juuri sinulle sopivimman tuotteen.
Vuonna 2024 oli 900 tuntia, jolloin sähkön hinta oli nolla tai hiukan negatiivinen. Siis joka kymmenes tunti sähkö oli ilmaista. Näistä tunneista ei media innostu samalla tavalla, kuin toisessa äärilaidassa olevista korkeista tuntihinnoista.
Kuluttajan onkin syytä pitää pää kylmänä ja seurata keskihintaa. Keskihinnan ollessa maltillinen yksittäisten tuntien merkitys on laskussa kuitenkin varsin vähäinen. Jostain on synnytetty ajatusharha, että hintaa pitää seurata jatkuvasti ja elettävä sen mukaan. Pyykit on pestävä keskellä yötä, aamukahvit jätettävä keittämättä ja lauantaisauna tyystin unohdettava.
Pitkälle pääsee kuitenkin normaalilla maalaisjärjellä. Esimerkiksi lämmityksen ajoittaminen yöksi on huomattavasti tehokkaampi ratkaisu sähkölämmityskiinteistöissä. Tai sähköauton latauksen ajoitus. Järki käteen siis.
Oma lukunsa ovat meidät naapurimaihin yhdistävät sähkökaapelit, jotka katkeavat kun laivoilla seilataan ankkurit alhaalla. Suomen sähkön hinnasta ei voida sanoa absoluuttisesti, että miten siirtohäiriö naapurimaihin nostaa tai laskee meidän hintaamme.
Hinnan muodostumiseen Suomessa liittyy kaksi olennaista tekijää: tuotannon määrä ja kulutuksen määrä. Pohjoismaisessa sähkömarkkinassa se riippuu kysynnästä ja tarjonnasta ja sitä kautta muodostuvasta hinnasta. Yksinkertaisesti silloin, kun Suomessa sähkö on halvempaa kuin muualla, ja sitä ei saada siirrettyä täältä pois muihin maihin, sähkön hinta maassamme laskee entisestään. Ja päinvastoin. Ongelmia ei ole, jos sähköä on tarjolla riittävästi.
Kannattaa keskittyä sellaisiin asioihin, joihin voi itse vaikuttaa.
