Valikko
Parikkalan Valon verkostopäällikkö Hannu Ahokkaan työssä ei ole kahta samanlaista päivää.
Parikkalassa aamu valkenee ja Hannu Ahokkaan työpäivä käynnistyy: sähköpostit auki ja puhelin käteen. Meilejä tupsahtelee ja teams laulaa. Ensin jollakulla työntekijällä it-pulmia, sitten tarkastetaan työmaan aikataulua. Ja niin, ennen kahvitaukoa hän on ehtinyt ratkoa jo yhden “mikähän tässä nyt on” -mysteerinkin.
-Pienessä talossa toimenkuvat ovat laajoja. Pyrimme tekemään mahdollisimman paljon itse, Ahokas kertoo.
Miehen päässä keikkuukin monta hattua. Ahokas on Parikkalan Valon verkostopäällikkö ja tuntee verkkoalueen läpikotaisin, mutta samalla hän toimii yhtiön it-jamppana, joka hoitaa järjestelmiin liittyviä töitä ja työntekijöiden it-tukea. Tämän lisäksi asiakaspalvelu ja viestintä keksivät puuhaa Ahokkaan päänmenoksi, ja tempausta riittää.
-Tietoturva ja -hallinta ovat myös osa työtäni, hän lisää. Regulaatio ja raportointi vievät yhä enemmän aikaa, mutta ne ovat osa tätä maailmaa.
Ahokas kertoo, että monipuolisuus onkin se työn suola. Hän tietää insinöörimäisen tarkkaan, mikä itselle sopii ja mikä ei.
-Jos tämä olisi se Aku Ankan margariinitehdas, jossa sama toistuu päivästä toiseen, niin en minä siellä viihtyisi, Ahokas naurahtaa.
Lähinnä miehestä taitaa löytyä Pelle Pelotonta, joka tykkää tutkailla, kokeilla ja oppia uutta.
-Haluan tietää, miten asiat toimivat. Se on kaikessa tekemisessä kantava ajatus. Insinöörinä vaivaa, jos ei tiedä miten joku toimii – ja voisiko sen tehdä tehokkaammin.
Välillä ei mene kuin Strömsössä ja välillä menee. Se hetki, kun syy löytyy ja solmu aukeaa, on paras tunne, hän hymyilee.
Parikkalan oma poika
Ahokas on paljasjalkainen parikkalalainen, joka opiskeli insinööriksi Imatralla 2000-luvun alussa.
- Hain alun perin lukemaan tietoverkkotekniikkaa, mutta kun tulin armeijasta, linja oli lopetettu. Jäin opiskelemaan sähkötekniikkaa, eikä ole tarvinnut katua.
Suorastaan hannuhanhimainen onnenpotku tulevaisuutta ajatellen, sillä kesätyöt ja päättötyö maasulkuvirran kompensoinnista veivät lopulta energia-alalle. Parikkalan Valossa Ahokas ehti toimia suunnittelupäällikkönä yli kymmenen vuotta ennen nykyistä tehtäväänsä.
-Kaikesta aiemmasta on ollut hyötyä, Ahokas kertoo. Sähköverkkoala on kiehtova, koska se on vähän insinöörin ja tutkijan välimaastossa – aina on jotain uutta selvitettävää ja kehitettävää.
Saimaan sylissä
Parikkalan Valon verkkoalue ulottuu Simpeleen, Parikkalan ja Punkaharjun alueille, suoraan itärajaan rajautuen.
Ahokas latoo faktat pöytään ja kertoo verkkoalueen olevan noin 100 kertaa 100 kilometriä ja asiakkaita olevan noin kymmenentuhatta. Verkkoa on noin 3000 kilometriä.
Parikkalassa verkkoalue kulkee osana kuvankaunista Suomea. Ahokas kertoo, että säävarman verkon rakentaminen etenee vauhdilla.
- Tavoitteena on uusia tai saneerata noin 60 kilometriä verkkoa vuodessa. Meillä on paljon järviä ja saaria, ja vesistöjä hyödynnetään verkon rakentamisessa.
Varautuminen ja erilaiset huoltovarmuustoimet ovat kasvattaneet painoarvoa.
-Maailmanpoliittinen tilanne näkyy lähinnä epäsuorasti: polttoaineen hinnat, tarvikepula, puuliikenteen loppuminen rajalla. Mutta kyllä kyberturvallisuus ja varautuminen ovat nyt isossa roolissa.
Kahvit tippumaan
Parikkalan valon toimisto töröttää Simpeleen järven rannalla ja moni Etelä-Suomen mökkeilijä on saattanut sen ohi pyyhältääkin. Ovi käy tiuhaan ja asiakaspalveluun panostetaan.
- Aika moni paikallinen asiakas poikkeaa käymään ja se on hyvä, pysyvät jalat maassa, Ahokas naurahtaa.
Juna Helsingistä kulkee muuten suoraan Parikkalaan, Ahokas muistuttaa. Joten jos reitti osuu kohdalle, tervetuloa käymään.
