Viime aikoina on kysytty, vievätkö uudet datakeskukset sähkön suomalaisilta kuluttajilta ja nostavatko ne sähkön hintaa. Huoli on ymmärrettävä, sillä yksittäisen datakeskuksen sähkönkulutus voi vastata keskikokoisen kaupungin tarpeita.
Todellisuudessa datakeskukset ovat kuitenkin vain yksi osa paljon suurempaa muutosta. Suomen sähköntarve kasvaa monesta syystä samaan aikaan. Liikenne sähköistyy, teollisuus siirtyy pois fossiilisista polttoaineista ja myös lämmitys perustuu yhä enemmän sähköön. Esimerkiksi kaukolämpöä tuotetaan entistä useammin suurilla lämpöpumpuilla ja sähkökattiloilla.

Kasvava sähkönkulutus ei automaattisesti tarkoita ongelmaa. Päinvastoin. Kysynnän kasvu kannustaa rakentamaan lisää sähköntuotantoa, energiavarastoja ja siirtoyhteyksiä. Ilman investointeja energiajärjestelmä ei kehity, eikä Suomi pysty hyödyntämään sähköistymisen tarjoamia mahdollisuuksia.
Suomella on tässä myös merkittävä etu. Olemme osa pohjoismaista sähkömarkkinaa, ja käytössämme ovat vahvat siirtoyhteydet naapurimaihin. Kun sähköä on tarjolla runsaasti Ruotsissa tai Norjassa, sitä voidaan siirtää myös Suomeen. Vastaavasti Suomi voi viedä sähköä silloin, kun tuotantoa on enemmän kuin kulutusta.
Usein kuulee myös väitettävän, että sähkö on Suomessa kallista. Eurooppalaisessa vertailussa tilanne on kuitenkin päinvastainen. Suomessa sähkö on edelleen monia Keski-Euroopan maita edullisempaa, mikä on ollut yksi syy siihen, että myös energiaintensiiviset investoinnit, kuten datakeskukset, ovat kiinnostuneet Suomesta.
Samalla on hyvä hyväksyä yksi tosiasia: pysyvästi muutaman sentin sähkönhinnat kuuluvat todennäköisesti menneeseen aikaan. Vaikka markkinoilla nähdään jatkossakin erittäin halpoja ja jopa nollahintaisia tunteja, yhteiskunnan kasvava sähkönkäyttö pitää huolen siitä, että sähkön arvo säilyy.
Haaste ei ole niinkään sähkön keskimääräinen hinta vaan sen vaihtelu. Jatkossakin voi esiintyä kylmiä talvijaksoja, jolloin sähkön kysyntä kasvaa lähelle kotimaisen tuotannon ja siirtoyhteyksien kapasiteetin rajoja. Tällaisissa tilanteissa hinnat voivat nousta nopeasti korkeiksi. Jo viikon tai kahden mittainen kallis jakso voi kasvattaa sähkölämmitteisen kodin vuotuisia energiakustannuksia merkittävästi.
Siksi sähkösopimuksen valintaan kannattaa kiinnittää huomiota. Pörssisähkö tarjoaa mahdollisuuden hyötyä markkinoiden edullisista tunneista, mutta samalla kannattaa pohtia omaa riskinsietokykyä. Hintasuojauksen voi tehdä hyvissä ajoin ennen talvikautta, jolloin välttyy suurimmilta yllätyksiltä ja sähkökustannukset pysyvät paremmin ennakoitavina.
Datakeskukset eivät siis yksin vie sähköä suomalaisilta. Ne ovat näkyvä osa sähköistyvää yhteiskuntaa, jossa sähkön kysyntä kasvaa laajasti. Keskeinen kysymys ei ole, riittääkö sähkö datakeskuksille, vaan rakennammeko riittävästi tuotantoa ja siirtoyhteyksiä kaikille käyttäjille myös tulevaisuudessa.